tiistai 31. joulukuuta 2019

UUDELLE VUOSIKYMMENELLE


Viime vuonna kirjoitin vuodesta 2018, että kiitos kun olet nyt ohi - samaa voisin myös sanoa tästä vuodesta. Vuoden 2018 jälkeen tiesin, että nyt selviän kyllä ihan kaikesta ja sitä selviytymistä tää kulunut vuosi on kyllä ollut. Asiat ja menetykset on konkretisoituneet, ihmissuhteet on muuttunut sekä myös oma ajatusmaailma. Tällä vuodella on ollut tosi iso merkitys sille, miten mä aion vuoden 2020 aloittaa.


Mä oon tän vuoden aikana oppinut sen, että suru pitää käsitellä ja suurin käännekohta tänä vuonna oli terapiassa käymisen aloittaminen. Se on varmaan ollut isoin palvelus, mitä oon ikinä itselleni voinut tehdä. Surua ja ahdistusta ei voin vain unohtaa ja sysätä kaapin perälle, vaan se pitää käsitellä. Vaikka oonkin pintapuolisesti pysynyt kaiken tämän surun keskellä positiivisena, sitä mun ei tarvitse olla jatkuvasti, enkä olekaan. Oon oppinut sen, että kaikki tunteet on ok. Oon tajunnut sen, kuinka tärkeää on pitää itsestään huolta. Voin rehellisesti myöntää sen, että oon kasvanut kuluneen vuoden aikana aivan järjettömän paljon. Oon huomannut myös ne, jotka ei lähde mun viereltäni vaikka mun taivas olisikin synkkä. En olisi tästä vuodesta selvinnyt entistä vahvempana ilman mun ystäviä ja perhettä, enkä tiedä miten ikinä voisin kiittää heitä tarpeeksi.


Oon tavannut tänä vuonna myös rutkasti uusia ihmisiä mun elämääni. Yksi ystävyyssuhde on kuitenkin ehkä parasta, mitä tänä vuonna on tapahtunut. Hän on saanut mut tuntemaan itseni hyväksi juuri sellaisena kun olen, kannustanut vaikeina päivinä ja kuunnellut mun ajatustenvirtaa elämästä ja Whatsappissa itkuisia ääniviestejä. Hänestä on tullut lyhyessä ajassa mulle korvaamattoman rakas ihminen ja en olisi ikinä uskonut, että tulisin vielä löytämään näin ainutlaatuista ystävyysuhdetta. Oon maailman onnellisin, että pääsin tutustumaan häneen. Oon myös maailman onnellisin siitä, kuinka monet tärkeät ystävyyssuhteet lapsuudesta asti on edelleen pysynyt, vaikka tällä hetkellä kaikki asuvat eri paikkakunnilla. Se on sitä tosiystävyyttä mistä mä aion pitää kiinni kynsin ja hampain. 


Oon oppinut tuntemaan itseni tänä vuonna paremmin ja oon myös oppinut kuuntelemaan itseäni. Vain mä tiedän mikä on mulle ja mun keholle parhaimmaksi. Oon oppinut olemaan välittämättä muiden mielipiteistä mua kohtaan, vaikka se on ollut vaikeaa. Elän tätä elämää vain itseäni varten ja ikinä ei tiedä, onko aikaa vielä paljon vai vähän. Siksi pitää elää, mutta siksi juuri pitää myös hoitaa itsensä kuntoon. Jos asiat jättää käsittelemättä, ne vaivaa koko lopun elämän.


Viime vuonna sanoin, että aion elää tämän vuoden päivä kerrallaan ja niin olen myös tehnyt. Välillä on ollut huonoja päiviä, todella huonoja päiviä ja välillä myös hyviä. Elämä tulee aina olemaan yhtä vuoristorataa, mutta mä uskon ja toivon, että vuonna 2020 mun elämässä monet asiat tulee selkeytymään ja pääsen taas askeleen kohti mun unelmiani. Vuonna 2020 mun fokus on oppia taas nauttimaan elämästä ja löytää sen valon tunnelin päästä. Unelmat on tehty toteutettavaksi ja isäni on tässä loistava esikuva. Vaikka mitä kävisi, unelmistani pidän kiinni. Terapia ei tuo mun isääni takaisin, mutta se auttaa mua jatkamaan elämää.


Vaikka 2019 oli vuotena mulle tosi haastava, uskon, että se on myös kasvattanut mua eniten juuri siksi. Yleensä juuri ne ihmiset, joille elämä on näyttänyt keskisormea, on ne vahvimmat ihmiset. Siitä olen kyllä samaa mieltä. Vaikka heikkoina hetkinä tekisi mieli heittää hanskat tiskiin, mä en tee niin. Oon vasta 22-vuotias ja mulla ei oo vielä mun elämästä mitään hajuakaan. Se pitää nähdä vielä kun voi. 2010-luvulla mä kasvoin teinistä aikuiseksi, muutin pois kotoa, elin kahden maan välillä, koin elämäni suurempia menetyksiä, rakastuin, mokasin, onnistuin ja koin niin monta käännekohtaa elämässäni. Mitä seuraavat kymmenen vuotta tuo tullessaan?


Suuret kiitokset teille sinne ruudun toiselle puolelle, kun olette jaksaneet seurata mun höpinöitä täällä blogissa jo vuodesta toiseen. Se merkkaa mulle niin paljon, että en pysty pukemaan sitä sanoiksi. Kiitos, kiitos, kiitos!

Musta tuntuu, että oon valmis jättämään tämän vuosikymmenen taakseni ja aloittamaan uuden sellaisen entistä vahvempana. Saa nähdä mitä elämä tuo tullessaan.


Hyvää uutta vuotta kaikille 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

INSTAGRAM

PINTEREST