sunnuntai 7. lokakuuta 2018

IHAN VAIN SITÄ ARKEA


Anni julkaisi blogiinsa arkisia, satunnaisesti napsittuja kuvia ja inspiroiduin niistä niin paljon, että toteutettiin mullekin tällainen postaus. Ihan vain niitä arkisia kuvia ilman sen kummempaa suunnittelua ja lavastusta. Meidän alkuperäinen suunnitelma oli mennä kuvaamaan syksyisiä asukuvia, mutta koko päivälle osuikin vesisade eikä päästy kuvaamaan. Toisaalta tää oli myös yhtä kiva ellei parempi toteutus tänne: ei tarvinnut yhtään miettiä että onko kaikki tip top, vaan annettiin kameran laulaa ja räpsittiin kuvia milloin mistäkin. Lapaset pilkottaa takin taskusta, paita täynnä koirankarvoja, aito hymy kuvissa eikä perus poseerausilmettä. 

Mulle tuli näistä kuvista ihan mieleen sellaiset kuvat, mitä otettiin ennen blogeihin. Just niin kuin ennen vanhaan. Ihan tuiki tavalliset arkipäivätkin kuvattiin jonka jälkeen kuvat jaettiin blogeihin ja se oli aivan parasta! Ei mietitty, että onko kuva nyt parasta mahdollista laatua: annettiin niiden heilahtaa ja olla rakeisia. Vaikka rakastankin kuvata asukuvia, tehdä suunniteltuja kuvauksia sekä ottaa kauniita tuotekuvia, uskon että tää on positiivinen tuulahdus tänne blogiini. Milloin olisin viimeksi vain ottanut kuvia ilman miettimättä sen kummempia? 


Käytiin hakemassa pikkuisesta leipomosta korvapuustit ja napattiin kuvat toisistamme leipomon edessä. Ihana vanha nainen tuli kysymään, että ollaanko me sellaisia hipstereitä ja kehui kovasti teddytakkejamme, en kestä! Hän myös kertoi, että osti takkinsa Monkista - muotitietoinen leidi siis.

 Leipomosta suunnattiin Annin luo, jossa kahviteltiin ja puhuttiin kaikesta maan ja taivaan väliltä. Tavattiin Annin kanssa ensimmäistä kertaa kunnolla ja tuntui siltä, kun oltaisiin tunnettu ikuisuus. Joidenkin kanssa vaan klikkaa niin hyvin!


Kuten moni teistä siellä ruudun toisella puolella tietääkin, koirat ovat suurin piirtein mun koko elämäni ja sydämeni pakahtui kun pääsin halimaan ja pusuttelemaan Annin aivan ihania koiria. En pystyisi edes kuvittelemaan maailmaa ilman koiria! Se ilon ja onnen määrä mitä tunnen ollessani nelijalkaisten karvapallojen kanssa on aivan käsittämätöntä. 


Oon miettinyt usein, että miksi nykyään blogeissa ei juurikaan näy tällaisia arkisia napsittuja kuvia? Myönnän sen, että olen tullut tosi tarkaksi ja kriittiseksi siitä, millaisia kuvia haluan jakaa. Tykkään katsella ja ottaa kauniita kuvia, mutta myös tällaiset arkiset rennot kuvat ovat kauniita. Niissä on se aito tunnelma, mutta en kuitenkaan väitä ettei mun blogissa näkyvät asukuvat olisi aitoja. Niiden ottamista on vain suunniteltu enemmän ja kuvauspaikkaa sekä valaistusta on mietitty tarkkaan ennen kuvien purkkiin ottamista. Niissä on myös tietyt ilmeet ja asennot, jotka oon todennut asukuvissa parhaimmiksi.

Helposti sitä ajattelee, että arkiset räpsyt eivät kiinnostaisi lukijoita, koska he ovat tottuneet näkemään blogissasi ammattitasoista kuvamateriaalia ja välillä kuvat ovatkin kuin suoraan muotilehdestä. Haluan kuitenkin olla samaistuttava: en ole yhtään sen erilaisempi ja elän aivan tavallista parikymppisen naisen elämää. Blogeissa elämä saattaa näyttää hohdokkaammalta, mutta usein juuri se arkisuus jätetään blogin ulkopuolelle ja jaetaan vain ne elämän parhaimmat hetket. Mun mielestä siinäkään ei ole mitään väärää, mutta itse luen kuitenkin eniten niitä blogeja, joihin pystyn jollain tavalla samaistumaan.


Aion nyt muuttaa otettani koko somen suhteen ja julkaisen enemmän just tätä tavallista arkea ilman sen kummempaa hienosäätöä. Kaikki ei aina tarvii olla just eikä melkein ja Instagramin feedin ei tarvitse olla täydellisyyttä hipova. Ja hei te muut bloggaajat siellä - älkää tehkö sisällön tuotosta teille taakkaa. Julkaise just sitä materiaalia mistä pidät ja mikä tuottaa sulle iloa. Luovan sisällön tuottaminen saattaa välillä tuntua yllättävänkin raskaalta, mutta jos jonain päivänä ei inspiroi, niin sitä inspiraatiota ei voi niin vain taikoa. Ei kannata tehdä mitään väkisin, koska silloin se alkaa tuntua pakkopullalta - nimimerkillä kokemusta on.

Kaiken ei tarvitse aina olla niin vakavaa.
Ps. Kuvat on muokattu Annin tekemillä Lightroomin preseteillä ja oon käyttänyt näihin kuviin presettiä Forest. Kuvanmuokkaus helpottui huimasti näiden presettien avulla ja ei tarvinnut tehdä muuta kuin säätää valotus ja kontrasti kuvaan sopivaksi sekä lisätä lämpöä, jos siltä tuntui! 

2 kommenttia:

Follow

PINTEREST