maanantai 16. lokakuuta 2017

MITÄ MAXILLE KUULUU?


Vaikka mun blogi onkin pääasiallisesti muotiblogi, päätin kuitenkin tulla kertomaan teille vähän Maxin kuulumisia! Viimeisin ja ensimmäisin postaus Maxista onkin kesäkuulta, jonka jälkeen en ole täällä hirveästi mitään meidän mustasta pötkylästä puhunut, kun vähän vain ohimennen. Max on nyt hiukan päälle viisi kuukautta vanha ja voi pojat, en vieläkään käsitä miten nopeasti Max kasvaa! Joka kerta kun tulen käymään täällä mun vanhempien luona jään vaan töllöttämään sitä, kuinka paljon sitä on taas tullut kasvettua. 


Max on oppinut hurjan nopeasti eri temppuja ja käskyjä. Sisäsiistiksi Max oppi tosi nopeasti ja peruskäskyt kuten tänne, odota, paikka, istu, maahan, irti ja sivulle onnistuu jo tosi hyvin. Myöskin tassua on opittu antamaan ja kierimistäkin on jo harjoiteltu! Ulkoa tullessa Max osaa mennä jo suoraan ovelta omalle pedilleen tinttaamatta koko taloa läpi mahdollisesti märän turkin kanssa. Sadekeleillä Max ei yleensä tykkää jäädä ulos pitkäksi aikaa, mutta saas nähdä miten Max reagoi, kun näkee elämänsä ensimmäistä kertaa lumen!


Kuitenkaan ei tämä pentuaika mitään ruusuilla tanssimista ole ollut, sillä listoja ja ovenkarmeja on pureskeltu hieman, mutta sitäkin tapahtuu nykyään tosi harvoin. Tuhoja voisi olla paljon enemmänkin, mitä nyt eri koiraryhmistä Facebookista toisten koirien tuhotöitä olen nähnyt. Vielä ei kuitenkaan viitsi huokaista helpotuksesta - uhmaikää odotellessa. Suurin osa hampaistakin on jo vaihtunut uusiin ja luultavasti pureskelukin alkaa pikkuhiljaa vähenemään. Yhdessä vaiheessa melkein jokaisessa lelussa oli jotain pientä veritahraa hampaiden heilumisen takia. Oon myös huomannut sen, että koiran hampaat kyllä kasvaa myös ihan hurjaa vauhtia verrattuna ihmiseen!


Max on siis ensimmäinen koira, joka on ollut ihan pennusta asti meillä mun aikanani, joten uusia juttuja kyllä ilmaantuu paljon, kun ei ole ollut juurikaan kokemusta koiranpennuista. Meidän edelliset, jo edesmenneet koirat tulivat meille 2-vuotiaina, joten pentuaika oli jo aikaslailla lusittu silloin.


Kirjoittelinkin jo jossain postauksessa siitä, kun meidän kissa Milli on alkanut tulemaan ihan hyvin jo toimeen Maxin kanssa. Nyt ollaan jostain syystä alettu ottamaan vähän takapakkia ja saakin olla aika tarkkana, kun Max ja Milli ovat samassa tilassa. Toivotaan, että hekin pian pystyisivät olemaan normaalisti! Milli oli niin kaveria meidän edellisten koirien kanssa, mutta touhottavaa pentua Millikään ei ole elämässään kohdannut.  

Kaikenlaista menoa ja melskettä on täällä siis riittänyt!


Mulla ei ollut mitään tän kummoisempaa asiaa, vaan tää oli lähinnä vaan tämmöinen pikapäivitys siitä, miten meidän perheen uudella tulokkaalla menee! Vitsit, kun voisin vain ottaa mun karvapallot mukaani Helsinkiin, mutta poikaystävän allergia on sen verran paha, että siitä ei tulisi yksinkertaisesti yhtään mitään. 

_____________________________________

Kertokaa ihmeessä kommenteissa teidän kokemuksianne pentuajasta, labradoreista ylipäätään tai ihan mistä vaan koiriin liittyvästä!

2 kommenttia:

Follow

PINTEREST